Ommun kaappi

[Pipsa]

Ommu
Ommun löydät Nuutti- nimisen orin karsinasta
Vieraile Nuutin karsinassa
TK merkinnät: 9 Tk:ta
Ikä:
Luonne:

[ommu]

~Hoitotarina~

Tulin koulun jälkeen noin klo 14.00 tallille. Olin hieman aikaisessa normaalista.
No aloitin hoitopäivän sillä että putsasin Nuutin karsinan. Se oli ihan sotkussa. Tämän hikitreenin jälkeen hain Nuutin tarhasta. Se yritti alkaa uhitella minulle mutta minua vain nauratti.
Kun pääsin talliin huomasin että se oli aivan kurainen. Voihkaisin ja vein sen pesukarsinaan. Aloin pestä sitä. hetken pesun jälkeen olin valmis ja Nuutti pääsi oman karsinan rauhaan.
Kun minulla oli ennen tunteja niin paljon aikaa päätin pestä sen varusteet (satula oli ihan kurassa). Kun se työ oli valmis ensimmäiset ratsastajat tulivat tallille. Nuutti meni heti ekalle tunnille. Ratsastaja oli niin kokenut ettei tarvinnut enää avustajaa.
Kun Nuutti tuli vikalta tunnilta autoin hieman ratsastajan kanssa ja pistimme sen yö kuntoon. Sen jälkeen lähdin kotiin.

Lyhyt ja selkeä tarina, mutta olisin toivonut tarkempaa kuvausta hoitopätkistä + tutustumista Nuuttiin - Pipsa

[ommu]

~~Hoitotarina~~

Kävelin tallille. Onnekseni vasta sitten kun olin tallilla alkoi sataa.
-Huh... En joutunut tohon sateeseen.
Kävin katsomassa tuntilistat millä tunneilla Nuutti meni.
- Vikalla tunnilla vaan. Hyvä juttu minulla on riittävästi aikaa!
Hetken päästä lähdin hakemaan Nuuttia tarhasta. Tarhan pohja oli kerennyt jo muuttua isoksi kuralammikoksi koska vettä satoi niin kovaa.
Kun olin juuri saamassa Nuuttia kiinni tarhasta huomasin se oli saanut riimunsa pois päästä ja se lojui keskellä suurta ja muita hieman syvempää kuralammikkoa.
- Hyvän paikan olet riimullesi löytänyt Nuutti!
Hetken kuluttua olin saanut riimun noukittua lätäköstä. Ajattelin että nyt pääsisin pois kuralammikosta Nuutti päätti lähteä karkuun. Onneksi tarhan portti oli kiinni. Kuraisena se juoksi ympäri tarhaa ja pukitteli silloin tällöin.
Noin puolentunnin juoksu leikin jälkeen se antoi kiinni.
-Vihdoinkin!
Kuraisena lähdin talluttamaan Nuuttia talliin. Kun olin tallissa sade lakkasi.
Jätin Nuutin hetkeksi karsinaan ja kävin vaihtamassa varavaatteeni.
Sen jäklkeen harjasin sen oikein kunnolla ja putsasin sen kuraiset kaviot. Kun putsasin viimeisen kavion huomasin että siltä oli lähtenyt toinen taka kenkä.
Lähdin kiireenvilkkaan Pipsan puheille.
-Öh... Nuutin toinen takakenkä on irronnut. Huomasin sen äsken.
-Voi harmi! Onneksi kengittäjä tulee ensiviikolla. Voisitko mennä etsimään sitä tuolta tarhasta?
- Joo kyllähän mä voin.
-Kiitos paljon minulla on niin paljon töitä joten en kerkeä.
-Ymmärrän...
Lähdin etsimään kenkää tarhasta ja löysin sen hetken etsinnän jälkeen. Vein sen Nuutin karsinan ovelle.
Kun viimeisen ratsastustunnin ratsastajat tulivat hoitamaan hevosia niin tajusin ettei Nuuttia voi pistää tunnille Jos sillä on vain kolmekenkää.
-Pipsa!
-Niin?
-Kenellä toi Nuutin ratsastaja menee?
-Hmm... Ei Nuutilla ainakaan. Hei nyt keksin. Hän voisi mennä Janella.
-Niin. Se olisi jo valmiina.
- Niinpä ja sillä on tänään menty ennen tätä yksi tunti.
Jäin katsomaan vikan tunnin ja lähdin sitten kotiin.

Huh, pelkkä ajatus kuraisesta Nuutissa pinkomassa vielä kuraisemmassa tarhassa ilman riimua, hyrr... Onneksi sait napattua oripojan kiinni (se kun tuppaa juosta henkensä edestä karkuun ja kun viimein saat sen kiinni, alkaa luimiminen.) Tässä oli jo pituutta paremmin ja hieman sääkuvausta, vielä kun lisäisit kertomista enemmän hoitohetkistä (miten Nuutti käyttäytyi, miltä itsestäsi tuntui yms.). Oikeinkirjoitus oli suht hyvää, ainoastaan jäi häiritsemään se, ettei Jane oikein käy vielä tunneilla nuoresta iästään johtuen. Hienoa! - Pipsa

[ommu]

Hoitotarina

Tulin tallille hyvissä ajoin. Tiesin että Nuutti oli saanut eilen vasta takajalkaansa uuden kengän. Tänään se menisi jo tunneille , mutta jostain syystä olisin toivonut että Nuutilla olisi ollaut vapaa päivä.
Hain sen tarhasta. Kun olin saanut sen karsinaan sujautin sen ruokakuppiin pari porkkanaa.
Lähdin hakemaan nuutin hoitovarusteita kun huomasin muut hoitajat olivat kokoutuneet piiriin.
- Mitä nyt? Kysyin ihmeissään.
- se on kadonnut! yksi nyyhkäisi.
- kuka? Ihmettelin edelleen.
- Risto! joku nyyhkäisi
Se taisi olla Meeri ( Joka hevostytölle tulisi varmasti huoli jos rakkaalle hoitsulle kävisi jotain)
- Jos jotkut lähtisivät etsimään sitä.
-niin
-Ketkä on messissä?
- Minä! huusin minä
- minä!
- minä!
hetken kuluttua kaikki halukkaat olivat saaneet äänensä kuulumaan. Pipsa antoi luvan lähteä etsimään Ristoa.
Harjasin Nuutin huolella mutta reippaasti. Kävin hakemassa sen varusteet.
Suitset oli helppo laittaa mutta satulassa oli ongelmia.
- Au! Älä viitsi purra!
Satulavyö ilmeisesti ollut mieluisa.
Hetken ponnistelu tuotti tulosta. olin valmis lähtemään.
Ensin kiersimme tutun maastolenkin. Ei jälkeäkään. Sen jälkeen menimme toiseen paikkaan ei mitään sielläkään.
Olimme jo melkein luovuttamassa kun näimme hevosen jäljet. Ja niiden vieressä ihmisen jalanjäljet.
- Mennään katsomaan!
- minua pelottaa!
- Äh ei siellä mitään vaarallista voi olla.
- okei...
Lähdimme seuraamaan jälkiä ja...


...Ja löysimme Riston. Olimme vain niin iloisia rakkaan pollen löytymisestä ettemme huomanneet pientä tyttöä sen vieressä.
- Mitä te mun hepasta haluutte!? Tyttö huudahti
kavahdimme.
- Ei se ole sinun se on meidän tallin heppa! Sanoimme yhteen ääneen.
- Mä löysin sen aitauksesta! tyttö jatkoi.
- Se oli niin ihana joten otin sen omaksi!
- ja nyt annat sen takaisin! Sanoimme taas yhteen ääneen.
-EN IKINÄ! Tyttö huusi niin kovaa kuin kurkusta ääntä lähti
Risto pelästyi ja pääsi tytön otteesta. Se lähti juoksemaan kovaa vauhtia tietä pitkin.
Lähdimme perään. Se tyttökin lähti meidän perään juoksemaan.
Risto laukkasi niin kovaa kuin pääsi ja Nuutilla ja minulla ei ollut mahdollisuuttakaan pysyä sen perässä.
Pian tajusin minne Ristolla oli kiire...
Tallille! Nyt oli näet ruoka aika. Kaikkien ponien vauhti vain kiihtyi mitä lähempänä olimme tallia.
Pipsa nappasi Riston tallin ovelta ja vei sen karsinaan.
- Löysitte sen!
- joo...
- ihanaa!
Vein Nuutin karsinaan. Päässä pyöri. Mitäköhän se tyttö oikein halusi Ristosta.
Harjain Nuutin huolella ja annoin sille pienen heppanamun.
Kun olin valmis menin satulahuoneeseen hetkeksi istumaan.
Katsoin ikkunasta ulos ja näin sen tytön.
- HEI! Tuolla on se tyttö! Huusin muille.
Joukkona menimme pihalle ja kaappasimme tytön.
Hän rimpuili mutta lähdimme kantamaan häntä talliin. Juuri silloin pihalle saapui musta iso paketti auto.
- Löysitte Pipperstiinan!
- Joo hän yritti varastaa hevosemme. Tokaisin
- Voi anteeksi! Pipperstiina on mielisairaalan potilas! Hän karkasi.
onneksi löysitte hänet! Miten voin kiittää teitä?
- Öh.... kaikki äänädimme epämääräisesti.
- No lahjoitan teille uusia hevostarvikkeita! Tässä on kuusentuhannen euron shekki. Käyttäkää se tallin hyväksi!
- KIITOS!
Pipperstiina meni autoon ja menimme talliin.
Anoimme shekin Pipsalle koska hän tuli meitä vastaan.
- Mistä te saitte sen?
- Mielisairaalan tädiltä.
-Miksi?
- Yksi sen potilas oli Risto varas ja hän halusi korvata sen.
- Oi hihanaa! Voimme hankkia tällä jotain kivaa tallin hyväksi!

Olipas tapahtumarikas tarina ja vauhdikas päivä, tulee elävästi mieleen omat tarinani joita nuorena raapustin. Rahat tulevat ainakin käyttöön (aaw, uudet ratsastusvarusteet Pipsalle :"D... noo, estekaluston uudistus olisi kyllä tarpeen!) Hyväntuulinen tarina, pituuttakin löytyi. Kiinnitä kuitenkin vielä huomiota isoihin alkukirjaimiin. - Pipsa

[ommu]

Töherrys...

Voi, söpö piirrustus Nuutista! - Pipsa

Attachments:

[ommu]

~~Hoitotarina~~

Poljin tallille. Sää oli kylmä mutta aurinko paistoi kirkkaasti. Harmitti kun kesä oli loppunut ja koulu oli alkanut. Menin talliin ja menin katsomaan ratsastiko kukaan tänään Nuutilla.
- Vikalla tunnilla vasta! Kerkeän ratsastamaan sillä hetken.
Lähdin kävelemään tarhoille. Katsoin tarhaan ja näin kuinka Nuutti seisoi kuralammikossa. Tälläkertaa se ei ollut pudottanut riimua päästään.
- Hei poitsu! Tuus sieltä lammikosta pois!
Nuutti ei hievahtanutkaan. Se vain katsoi minua suurilla silmillään aivankun se olisi sanonut: Ootsä ihan tyhmä?
- Huoh! Taas kuraleikkipäivä...
Lähdin talsimaan Nuutin luokse mutta se päättikin lähteä pois lammikosta tarhan toiseen päätyyn. Sinne pääsi vain lammikon yli.
Sitten muistin että taskussani oli omena. Otin sen esille ja Nuutti oli vieressäni salamana. Pistin riimun narun sille nopeasti ja lähdin taluttamaan sitä karsinaansa.
Korvat luimussa se seurasi minua. Vasta karsinassa se viitsi taas olla luimuilemassa. Niin tyypillistä!
Hain Nuutin harjat ja samalla menin satula huoneeseen katsomaan varusteet.
- Eiiihhh! Taas ihan kurassa!
- Alkeis ryhmä oli eilen maastossa ja alkoi sataa vettä. Joku huikkasi ja lähti pois satulahuoneesta.
Aloin pestä varusteita ja pian ne olivat taas puhtaat.
Sitten menin Nuutin luo ja harjasin sen. Hain sitten varusteet ja puin ne sille. Juuri kun olin saamassa vyötä kiinni se puraisi minua. Suutuin ja suutuksissani purin sitä takaisin. Se hieman pelästyi käytöstäni eikä uskaltanut luimia enään.
Hetken kuluttua talutin Nuutin kentälle.
halusin ratsastaa hetken edes pihalla kun oli kaunis sää.
Menin ensin käyntiä. Sain sen kulkemaan muodossa. alku käyntien jälkeen siirryin raviin. Hyvin "rennossa" ravissa sain sen taas muotoon ja aloin "koota" sitä. Ihmettelin että shettis osaa näin paljon. En laukannut koska viime kerralla laukkasimme niin kovaa.
Loppukäyntien jälkeen vein sen takaisin talliin. Riisuin siltä varusteet ja vein ne paikoilleen. harjasin vielä kiiltäväksi ja kuiskasin lopulta sen korvaan:- Kiitos Nuutti!

Nuuttiin todellakin toimii ruualla houkuttelu, onhan se asia, jota ori ei oikein osaa vastustaa. Suosittelen ensikerralla hoitamaan orin käytävälle sidottuna, jolloin todennäköisesti vältät suurimman osan haavereista. Tuota puremista en kylläkään suosittele, sillä aina kannattaa muistaa, ettei hevosta voiteta puolelleen pelottelemalla (: - Pipsa

[ommu]

Hoitotarina~~~~

Laahustin tallille. Oli harmahtava päivä. Tuntui siltä että kohta sataa vettä ja kovaa.
Kävin itse tallin puolella katsomassa tuntilistat ja huomasin että tänään Nuutti tekisi piiitkän päivän.
Tänään Nuutin mielessä oli herkut enemmän kuin karkuun juoksu leikit.
- Noh noh. Tässä pieni omena.
Lähdin taluttamaan Nuuttia sen karsinaan.
Sen jälkeen hain sen harjat ja aloin harjata. Tunsin kuinka se pisti korvat luimuun.
- Älä ukko viitsi!
Hetken kuluttua sain sen harjatuksi. Juuri sen jälkeen ekat ratsastajat tulivat.
- Ai kiva! Harjasit sen valmiiksi! Täytyy pistää enää varusteet!
- Niin... Anteeksi jos olisit ite harjannut olin vaan niin...
- Ei se mitään!
Puimme Nuutin ja lähdimme maneesiin. Jäin katsomaan tuntia maneesin reunalle. Olisin itsekkin halunnut ratsastaa.
Huomasin että tuntilaisilla oli estetunti. Katsoin miten kukakin selviää 40 cm esteestä.
Ensin joku tyttö meni Vinurilla. Hän otti sopivan vauhdin ja hypystä tuli loistava. Sen jälkeen lyhyt poika meni Tuitsulla. Hänkin onnistui hyvin vaikka vauhti meinasi hyytyä.
Seuraavaksi oli pitkän tytön vuoro. Hän meni Ristolla. He pääsivät hurjaan vauhtiin mutta oho! Hyppyyn ei jäänyt tilaa joten Risto kiersi esteen.
- Yritäs Kikka uuestaan kuulin Pipsan huutavan jostain.
Nyt he onnistuivat.
Viimeisenä tuli Nuutti ratsastajansa kanssa. Katsoin ihmeissäni miksi Nuutti ei ollut vielä räjähtänyt. He lähestyivät hyvässä tahdissa estettä kohti. Sitten Nuutti ponnisti ja... Wow mikä hyppy!
Olin hämmentynyt en ollut koskaan ponin hyppäävän noin hyvin ( Varsinkaan Nuutin
- Hienoa Lissu! Näytit oikean mallisuorituksen! Pipsa huudahti.
Juuri kuin Pipsa oli antamassa seuraavaa tehtävää Nuutti päättikin näyttää Hurjimmat ratsastajan pudotus temput. Ensin se nousi pystyyn. Kun se laskeutui se teki ison pukin. Heti perään hirveä kiitolaukka ja äkki pysähdys estetolpan eteen. Kikka putosi suoraan estetolppaa päin.
- AIII! KÄTENI! Hän huusi.
- Mitä kävi? Pipsa tuli äkkiä Kikan luo.
- Taisin murtaa käteni.
- Ommu! Vie Nuutti karsinaan. Ja te muut! itsenäiset loppukäynnit!
Hain Nuutin nopeasti pois maneesista. vein sen karsinaan ja riisuin siltä ratsastus kamat.
- Hyi Nuutti! Tuo oli ruma temppu! Saisit hävetä! Sanoin sille.

Hetken kuluttua menin maneesille takaisin.
- Onko Nuutti nyt karsinassa häpeämässä? Pipsa kysyi.
- Joo on... Tuota... Mitä sille Kikalle kävi?
- Ei mitään pahaa. Hänelle tuli vain Nuutti pelko.
- Voi harmi.
- Niin... Tänään Nuutti ei mene enää tunneille. Hävetköön tekoaan.
- Selvä. Lähden sitten kotiin. Hei hei!
- Ok. Tule sitten huomenna.
- Tietysti tulen! Nähdään!




Tossa on mukana taas tollane töherrys mailman moninponi Nuutista

Ikävää, että ratsastaja satutti itsensä, mutta ainahan täytyy muistaa, ettei ratsastus ole täysin riskitöntä. Jäin kuitenkin ihmettelemään, sitä, että alkuun “Kikka” oli Riston ratsastaja, ja myöhemmin Nuutin, mutta ehkäpä tunnilla olikin kaksi Kikka-nimistä (: - Pipsa

+ Suloinen kuva Nuutsikasta.

Attachments:

[ommu]

~~Hoitotarina~~


Satoi vettä. Koko päivä oli ollut todella synkkä. Hevoset olivat jo sisällä kun olin tallilla.
- On se ilmoja pidellyt! Huikkasin.
- Niin... Maasto lenkki on peruttu.
- Eih! Huudahdin. Muistin kuinka tänään olisi ollut ihana maastolenkki retki lähijoelle ( matkaa yli kaksi kilometriä ).
Vein tallikamani hyllyyn.
- Moi! Mistä nyt kiikastaa? Anni kysyi.
- Maastolenkkimme on peruttu.
- Mitä se haittaa? Pidetään mielummin maneesissa poniagilityä.
Päässäni raksutti hetken; PLING!
- Niin muutes! Mennään kertomaan muille ponien hoitajille!
Niin me kierrettiin koko talli alue kuka tulee mukaan Poniagilityyn. Pian kasassa oli monta innokasta mukaantulijaa.
Menimme maneesiin ja rakensimme hienon agilityradan puomeista, tötteröistä ja kaikesta mitä löysimme estevarastosta.
Sitten menimme talliin ja puimme poneille suitset päälle. Lähdimme taluttamaan poneja maneesiin.
- Vähän jotain muutosta arkeen!
- Niinpä. Miksi emme tajunneet tätä.
- Jee kivaa!
Puheensorina oli kova. Maneesille päästyä Anni näytti Milon kanssa mallia.
Taputimme koska hän onnistui radassa.
Sitten oli minun ja Nuutin vuoro.
Ensin oli pieni ristikko... Ja hop ylitetty! Sen jälkeen oli kolmepuomia. Eikä ne saanut kolista. Viimeinen puomi kolahti. Seuraavaksi vuorossa oli tötteröitä mitkä piti pujotella. Se sujui hyvin. Viimeisenä muttei vähäisimpänä oli kaksi puomia tehty "kujaksi". Niiden päähän piti mennä ja peruuttaa ulos. Se sujui Nuutti pojalta hyvin. Saimme myös taputuksia.
Kun kaikki olivat menneet samanradan rakensimme uuden ( Tai osa porukasta koska muiden täytyi pitää poneja).


monen eri radan jälkeen...

- Oho kello on jo viisi. Olemme harjoitelleet tätä jo kaksi tuntia.
- Vitsi oli kivaa!
- Niin olikin! Kivempaa kuin maastolenkki.
- Olisi sekin ollut varmaan kiva. Anni hymähti.
- Onneksi tänään ei ole tunteja. Huokaisin.
- Niin muuten emme olisi päässeet kokeilemaan tätä.
- Niin.
Veimme ponit talliin. Riisuimme niiltä suitset ja harjasimme ne. Olin ylpeä Nuutista. Ehkei se ole huippuesteponi tai kouluponi, mutta se on paras silti.
Kävimme siivoamassa radan maneesista ja veimme hevosille iltaruuat.
Kun ponit oli syöneet kuiskasin Nuutille: - Olet paras agility poni koko maassa!

Tosta “PLING” äänestä mulle tuli heti elävästi mieleen ne mikroperunamuussi mainokset : D. Ensi kerralla muistakaa myös sitten raivata ne esteet pois sieltä, helpottaa huomattavasti Elpun ja miun hommia (: - Pipsa

[ommu]

-Hoitotarina-

-Moi! Huudahdin kun astuin talliin.
-Moi! Sua ei oo näkynyt vähään aikaan. Pipsa sanoi.
-Olin eka kipeenä ja sen jälkeen kävin yhellä issikkavaelluksella. yritin soittaa mutta kukaan ei vastannut.
-Ai jaa. En kai ollut huomannut.
-No sitä satuu! Hihkaisin.
-Niinpä. No oliko kivaa?
-Joo, menin sellaisella Huginn nimisellä issikalla. Se oli ihan musta.
-Kiva juttu! Minun pitää mennä nyt tekemään tuntilistoja.
-Okei moikka!
Lähdin Nuutin karsinan luokse. Siellä se seisoi odottelemassa ihan kuraisena. Ulkona oli vielä äsken satanut mutta eipä enään satanut.
Päätin että menisin pesemään Nuutin vesikarsinaan koska vielä oli senverran lämmin ettei se jäätyisi. Talutin sen sinne ja aloin pestä kuraista veijaria. Sillä oli kaikki muu mielessä kuin puhdistuminen. Korvat menivät luimuun mutta en välittänyt siitä. Omapahan olisi ongelma jos ei tykännyt kastua.
-Olet ihan hassu!
Ensin suihkutin vettä letkusta niin että se kastui kokonaan. Sen jälkeen pistin sen turkkiin hevos-shappoota. Siitä se ei pitänyt. Se ravisteli itseään että shamppoo lensi ympäriinsä.
-Senkin hupsuliini!
Huuhtelin shampthingy pois ja aloin kuivata sitä. Pistin sille selkään itse tehdyn "kuivatus loimen" ja lähdin viemään sitä takaisin karsinaan.
Matkalla huomasin se ontui!
vein sen äkkiä karsinaan ja menin Pipsan luo.
-Se ontuu!
-Kuka?
-No Nuutti.
-Tulen katsomaan.
Hetken päästä olinkin jo pipsan kanssa Nuutin karsinalla.
-Annas kun katson. Pipsa sanoi.
Hän tunnusteli sen jalkaa ja katsoin kauhuissani vieressä.
-Se on vähän turvonnut. Se on varmaan kolauttanut sen jonnekkin. Pistä siihen vaikka helosaania.
-Okei!
Kävin hakemassa helosaani tuubin ja voitelin jalan. Nuutti ei tykännyt mutta ei se sille voinut mitään.
Nyt minulla oli aikaa pestä varusteet.Menin satulahuoneeseen ja aloin putsata varusteita.
Aikaa kului mutta varusteet olivat nyt puhtaat. Pistin varusteet niiden paikolleen ja menin maneesiin katsomaan tunteja. Parin tunnin jälkeen menin sanomaan heipat iki ihanalle Nuutille.
-Nähdään taas muru!

Pesu teki varmasti Nuutille hyvää, se kun on melkoinen tahmatassu! Onneksi huomasit ontumisen, joten nyt Nuutiska saa vietellä pari lepopäivää. - Pipsa

[ommu]

Hoitotarina:

Pitkästä aikaa taas tallustin tuttua tietäpitkin tallille. Aurinko paistoi,mutta silti oli -17 astetta pakkasta.
En ollut käynyt tallilla vähään aikaan joten nyt oli aikakin. Kävelin nuutin karsinan luo ja huomasin sen olevan siellä.
- No hei poju!
Se katsoi minuun jotenkin vaivautuneesti. Ihan kuin se olisi sanonut:- Miksi sä tulit? Ei ois tarvinnu!
Minua nauratti.
Hetken ajan vain seisoin ja katsoin Nuuttia. Kun vihdoin havahduin kipaisin hakemassa Nuutin harjat. Sitten aloin harjaamaan sitä.
Kun olin harjannut sen( ja saanut yhdet hampaanjäljet uuteen kumisukaani ;D) lähdin hakemaan sen suitsia( ajattelin mennä ilman satulaa). Satulahuoneessa huomasin likaisena roikkuvat Nuutin suitset. Ne oli kurassa eikä kuolaimia oltu pesty. Huokaisin ja aloin pestä pika vauhtia niitä. Hetken päästä ne näyttivät jo aivan toisilta.
Kun vihdoin sain suitset Nuutti pollen päähän näin maassa jotain kimmeltävää. Katsoin mikä se oli... Ja sehän oli kultainen hevoskoru. Vein sen kiireenvilkkaa löytötavaroihin (Nuuttia taluttaen ).
- Vihdoin päästään kentälle.
Kentällä hyppäsin kevyesti Nuutin selkään ja aloin ratsastaa käynnissä kentää ympäri tehden kulmiin voltit. Nuutti ei olisi millään halunnut tehdä kulmissa voltteja, mutta kun sen pakotti kyllä se meni. Kun olin tehnyt tätä noin viisi minuuttia siirryin raviin(enään en tehnyt kulmissa voltteja). Ravissa Nuutti päätti alkaa pukittelemaan. Hidastin sen ravista käyntiin ja pysäytin.
- Soo.
Siirsin sen uudestaan raviin. Tällä kertaa se ei enää pukitellut.
Kun olin hetken ravannut hidastin sen käyntiin ja annoin sen venyttää hieman päätänsä. Kun loppu verrytykset oli tehty tulin alas selästä ja vein sen karsinaan. Riisuin suitset sen päästä, putsain kuolaimet ja vein ne omalle paikalleen. Kävin vielä katsomassa tunti listan. Nuutti menisi tänään vain vikalle tunnille.
Kävin vielä Nuutin luona viemässä sille porkkanan.
- Olet ansainnut tän porkkanan.
Nuutti söi porkkanan nopeasti. sen jälkeen se katsoi minua silmiin ja hörähti.
Hymyilin sille ja sanoin:- Taisi olla ihan hyvä porkkana

[ommu]

tuli tällanen piirrettyy

Attachments:

[ommu]

Töhersin taas tällaisen kuvan kun oli tylsää =)

Attachments: