Rallan kaappi

[Pipsa]

Ralla
Rallaa voit käydä tervehtimässä Nennyn luona.
Vieraile Nennyn karsinalla
TK merkinnät: 6 TK:ta
Ikä: 15-16v
Ulkonäkö
Punaset hiukset(sävy vaihtelee aina miten sattuu:D) jotka ylettyvät vähän yli olkapäiden ja hiukan vinoon leikattu kevyt otsis, ruskearuudulliset ratsastushousut, lenkkarit, toppi, t-paita tmv. ja huppari(väri vaihtelee silläkin aina välillä, muttei koskaan punainen, keltainen, pinkki eikä valkoinen). Jos ei lenkkarit jalassa niin ratsastuskengät ja ridasukat, ei koskaan saappaita(patsi korkeintaan kisoissa). Pienen koo'n puolesta voi ratsastaa pienimmilläkin poneilla.

Luonne
Jos kuulet hirveää räminää ja näet hiekkapölypilven tulevan kohti - juokse! Muuten saatat törmätä kiroilevaan punapäähän. Ralla on luonteeltaan helposti möksähtävä, mutta kun samalle taajuudelle päästään, juttu alkaa luistamaan. Onneksi tämä tyttö ei ole pitkävihainen. Ratsastaessa Ralla osaa olla aikamoinen hurjapää ja pelon siasta, Ralla saattaa lähteä isoakin estettä kohti hirveällä vauhdilla ilmansatulaa.

[ralla]

//selevä, vähän tällasta alku-kankeutta :D//

Pyöräilin hiekkatietä pitkin rämisevällä pyörälläni. Puhisin ja pyyhkäisin välillä hikeä otsaltani. "Tämän päivän liikunta-suoritus oli tässä, vielä pitäisi kotiinkin pyöräillä" ajattelin ja jarrutin tullessani Flienin pihaan. Otin reppuni tarakalta ja lähdin taluttamaan pyörää kohti vanhan saunan nurkkaa.
"Hei, Nenny on pihaton vieressä olevassa tarhassa jos haluat harjailla sitä" kuulin Pipsan äänen ja säpsähdin. Käännyin ja näin tämän edessäni.
"Joo, tota. Voisinhan mä. Mistä mä haen harjat?" Kysäisin, vielä vähän hämmentyneenä uudesta paikasta.
"Hae Nenny tarhasta, niin tuon ne sinulle aitalle" sain vastaukseksi, joten etsin riimunvarren jonka kaappasin mukaani. Astelin tarhalle, jossa oli liuta poneja mutustelemassa ruohoa. Kävelin uutta hoidokkiani kohden ja tämäkin lähti tulemaan kohti uteliaana. Nappasin ponin päitsistä kiinni, napsautin riimunvarren niihin ja lähdin taluttamaan tammaa portille. Avasin portin ja onnekseni muut karvapallot pysyivät kauempana. Suljin portin ja siitä se lähti.

Poni lähti ravaamaan hirveää vauhtia, itse roikkuessani narun jatkona. Nenny vaan jatkoi ja jatkoi, kunne otteeni lipesi narusta. Yhtäkkiä kuulin askeleita tallin suunnalta "PIPSA!" ähkäisin ja lähdin juoksemaan. Poni oli saatava kiinni, olisi todella noloa jäädä alakynteen ensimmäisenä päivänä. Juoksin ympäri pihaa, luultavasti huomiotta. Onneksi vain parin ponin pää nousi seuraamaan hippa-leikkiämme. "Nennyy!" parahtelin jolloin poni pysähtyi ja jäi katsomaan. "Ole kiltti äläkä nyt mene minnekkään!" anelin. Tamma jäi syömään ruohoa, jolloin nappasin sen kiinni. Talutin ponin aitalle, jossa kohtasin hiukan huvittuneen katseen. "Joo tota, on vähän lämmin, nii alkaa kato toi hiki puskemaan" sanoin naurahtaen. Sidoin Nennyn harjauspuomiin kiinni ja kävin siihen käsiksi ensin pölyharjan avulla.

Poni oli onnekseni kiltisti harjauksen aikana. Nenny nuokahteli auringon paisteessa. Harjailin ponia melko kauan. Lopulta laskin harjan maahaan ja otin askeleen taakseppäin. Ihailin kätteni työtä, jolloin Nenny käänsi päätään, ihmetellen mihin harjan kosketus katosi. Hymyilin tammalle ja silitin sen päätä. En tahtonut ratsastaa ensimmäisellä kerralla, eikä tämä varmaan kauhean järkevää yksin olisi ollutkaan. Irrotin riimunvarren puomista irti ja lähdin taluttelemaan tammaa ympäri pihaa. Se saisi näyttää minulle paikkoja. Puristin lujaa riimunvarresta ja päitsitä, enhän halunnut uutta spurttia. Kiertelimme ympäri pihaa, mutta lopulta vein Nennyn kuitenkin takaisin tarhaan jossa sitä odottelivat tutut poniystävät. Suljin portin perässäni, ja menin takaisin puomille. Kasasin harjat ja lähdin kiikuttamaan niitä pitkin pihaa. Lopulta vein ne Nennyn varusteiden luokse.

En nähnyt ketään pihalla, joten jätin Nennyn karsinan luokse lapun, että tulisin todennäköisesti huomenna uudestaan. Otin reppuni ja hörppäsin juomapullosta vettä, ennenkuin lähdin ajamaan vanhalla sinisellä pyörälläni kotiinpäin.

//se viellä, että onko ponien varusteet kaikilla satulahuoneessa??//

En ole varma, mutta uskoisin niin. Yleensähän kamat ovat satulahuoneessa. Oli oikein hyvä päätös olla ratsastamatta ensimmäisenä päivänä! Ja onneksi Nenny ei päässyt tekemään suurta tuhoa karatessaan :) Tykkäsin kirjoitus tyylistäsi, MUTTA katsoppa tämä:
"Hei, Nenny on pihaton vieressä olevassa tarhassa jos haluat harjailla sitä", kuulin Pipsan äänen ja säpsähdin.
Eli puheenvuoron jälkeen pilkku :) Ei muuten ollut mitään suurta nipottamista.
Terkuin nipo Elli

[ralla]

ei uskois että, käytin tohon vaik kuinka kauan aikaa :D paintilla jälki nyt on mitä on, seuraavaan piirrustukseen lupaan panostaa paljon enemmän ^^

Hieno sarjis! Tiedän kyllä millaista paintilla on piirtää, varsinkin jos ei omista piirtistä. Ja on kivaa kun jaksaa tuollaiseen panostaa. Tästä kyllä tulee TK!
Elli

Attachments:

[ralla]

Sininen pyöräni alkoi muuttua harmaaksi, pöllyävän hiekkapölyn ansiosta. Hupparini kaulus hankasi palanutta niskaani, mutten antanut sen häiritä, vaikka tuntuikin ikävältä. Pyöräni rullasi tasaisesti alas mäkeä, joten irrotin käteni pyörän sarvista. Yritin kääriä hupparini hihoja ylös, jolloin mutkan takaa karautti vastaan auto. Säikähdin jolloin tasapainoni horjahti ja pyörä rämähti ojaan. Siellä makasin keskellä nokkosia, mutta auto jatkoikin vain matkaa. Kömmin penkasta ylös vetäen vääntyneen pyöräni mukana. Käsivarteni olivat nokkosten polttamat ja ratsastushousut olivat polvien kohdalta likaiset. Pyyhkäisin polviani ja polkaisin pyörän liikkeelle. Ohjaustanko oli vääntynyt, mutta en viitsinyt alkaa suoristamaan sitä. Onneksi Flien oli vain noin kilometrin päässä.
Tein näyttävän sisään tulon, entistä äännekkäämmin ja sainkin osakseni muutamia katseita. Muutaman hoitajan hihittelystä tajusin, etten tainnut olla kovinkaan nättinä tänään. Kuitenkin hiukset hapsottaen marssin Nennyn luokse. Muutama ponin tarha kavereita oli nähtävästi otettua liikutettavaksi, joten sain tamman kiinni helposti. Nenny pärskähti ja huitaisi ötököitä pois hännällään. Pari haarapääskyä lennähti tamman selän yli ja kevyt kesätuuli hönkäisi. Ponien onneksi ötököitä ei ollut mielin määrin. Ainoastaan muutama kiusankappale.

Kiinnitin taas Nennyn harjauspuomille ja menin hakemaan varusteita. Päätin kokeilla kierrellä kentällä vähän, saadakseni paremman tuntuman poniin. Tallilla oli näkynyt liikennettä, joten en varmasti olisi aivan yksin.
Otin pölyharjan käteeni ja harjailin päälimmäiset roskat pois. Tamma liikutteli korviaan rauhallisesti ja kuunteli pihalla rapisevia askeleita. Alina talutti Beniä kentän suunnalle ja moikkasi ohimenne. Hämmennyin hiukan, enhän tuntenut tyttöä ollenkaan, mutta sain silti suustani pihalle nopean tervehdyksen.
Harjasin Nennyn oikein hienoksi ja menin hakemaan varusteita. Poni odotteli kiltisti puomiin kiinnitettynä, katsellen hiukan kaihoisasti lajitovereitaan syömässä, huomattuaan, että kannoin satulaa mukanani.
Laitoin satulan Nennyn selkään ja suoristin vaaleanpunaista satulahuopaa. Kiristäessäni satulavyötä poni hiukan pullisteli, mutta luovutti lopulta. Nenny otti kiltisti kuolaimet suuhunsa. Laitoin kaikki remmit kiinni ja tarkastin vielä satulavyön. Kaikki oli OK joten lähdin taluttamaan tammaa kentän suuntaan.

Käänsin Nennyn keskelle kaartoon ja laskin jalustimet. Kentällä oli jo kaksi ratsukkoa, joten pelkäsin tulevan ruuhka. Tarkastin taas satulavyön, nousin selkään ja sovitin jalustimet sopiviksi.

Lähdin kävelemään keskellä kenttää, koska en tahtonut mennä uralle tukkeeksi, muiden ravatessa. Nenny olisi halunnut lähteä ravaamaan muiden kanssa, mutta myöntyi lopulta tahtooni. Kiersimme varovasti kenttää ympäri. Lopulta siirryin uralle ja poni lähti ravaamaan. Askeleen lyhyyden takia se tuntui hiukan töksähtelevältä. Sain kuitenkin nopeasti rytmistä kiinni. Teimme voltteja, niin kuin yleensäkin. Kun kenttä tyhjeni yhdellä ratsukolla päätin kokeilla pohkeenväistöä. Tamma tuntui hiukan nahkealta käynnissä, mutta pohkeenväistö ravissa menikin jo paremmin. Poni ei temppuillut tai mitään ylimääräistä yleensäkään. Vääntelehdimme kentällä vähän, kunnes mollemat meistä kyllästyi. Annoin Nennyn kävellä hetken ja keräsin taas ohjet hiukan tiukemmiksi, jotta olisi kuolain tuntuma. Poni lähti rauhalliseen raviin, puolipidäte ja laukkapohkeet. Nenny lähti hiukan kiihdyttäen laukkaamaan kulmasta ja käänsin sen voltille keskellä pitkää sivua. Voltista tuli pyöreä. Kulmassa takaisin raviin ja seuraavasta kulmasta taas laukkaan. Teimme tätä vähän, kunnes vaihdoimme suuntaa. Nennyn harja heittelehti laukan tahdissa ja sen teki selvästi mieli vähän kovempaa vauhtia.
Lopulta otin loppukäynnit ja lähdin takaisin aitan suuntaan.

Otin varusteet pois ja harjailin ponia. Se oli satulan kohdalta hiukan hikinen joten hain ämpäriin haaleaa vettä, pesusienen ja hikiviilan. Nenny odotti taas puomilla kärsivällisesti. Pesin ponin satulankohdalta ja vein sen lopulta takaisin tarhaan.
Palasin takaisin puomille ja palautin tavarat paikoilleen.

Kipaisin käyttööni kottikärryt ja talikon. Rymistelin niiden kanssa aitalle ja siivosin Nennyn karsinan. Tehtyäni tämän tyhjensin kottikärryt ja palautin nekin paikoillensa.

Kävelin pyörälleni joka oli aamuisesta vieläkin ihan vääntynyt. Vaivauduin suoristamaan ohjaustankoa ja lokasuojaa jonka jälkeen lähdin puuskuttamaan kotia päin. Vilkaisin lopuksi vielä Nennyä joka oli tyytyväisen näköisenä tarhassaan.

//joo inspis vähän niinku loppua kohden hiipu :D//

Tämä jos mikä laukaisi kesäfiiliksen päälle, mitä tuo ulkona vallitseva kylmä ilma ei tee. Nennyn askeleet voivat tosiaan tuntua alkuun hyvinkin tikittäviltä ja etenkin reippaat harjoitusravipätkät ovat välillä karmeaa pomputusta (nimimerkillä kokemusta on!). Tästä TK siulle, joten TK:ita siun tililtäsi löytyy 3 kipaletta. - Pipsa

Ihanan pitkä tarina! Jaksoit hyvin kuvailla kaikkia paikkoja ja ratsastusta. Näin kesällä ponit voivat olla vähän tahmeita, joten reipas ja tarmokas asenne auttaa varmasti!
Ellijoka rakastaa pitkiä tarinoita

[ralla]

Painoin stop-nappia ja muutama vanha nainen taisikin huokaista helpotuksesta, päästessään eroon hevoselta tuoksuvasta tytöstä. Oli niin kuuma, etten jaksanut polkea pitkää matkaa. Sitäpaitsi pyöräni oli viimekerrasta ihan vänkkyrä, eikä isäni tahtonut, että pyöräilen tämmöisessä helteessä. Bussin ovi sihahti ja kiitin kuskia joka, vain mulkaisi. Kukaan ei tainnut oikein tykätä kyseisestä kuskista, tämän happamannaamansa takia. Lähdin tallustelemaan tallia kohti. "Täytyisi kai alkaa kulkemaan sillä nololla skootterilla", ajattelin. Jouduinhan maksamaan omista rahoistani bussilla kulkemisen. Bensan isä puolestaan maksaisi.

Saavuin tallille poikkeuksellisesti sortseissa. Suuntasin aitalle ja jätin reppuni Nennyn karsinaan nojailemaan. Lähdin moikkaamaan ponia tarhalle jossa se yritti häätää paarmoja pois Bjallan hännän avulla. Kutsuin ponia ja se lähti kävelemään kohti, todennäköisesti toivoen ötököiden häätäjää tai herkkuja. Taputin tammaa kaulalle ja tarjosin sille leivän kannikkaa. Rapsuttein Nennyä hetken ja palasin aitalle.

Siivosin karsinaa. Ja sain parilta ohimenijältä taas kerran outoja katseita. Ihmettelivät varmaan miksi olin niin hidas. Mutta eihän kukaan jaksa helteessä mitään nopeasti tehdä! Vein tavarat pois ja otin vielä reppuni. Suuntasin takaisin tarhaa kohti.

Istahdin tarhan sisäpuolelle siltä varalta, että ponit haluavat rapsuttelijaa. Kaivoin repustani kirjan ja aurinkorasvaa. Vietin aikaani lueskellen auringossa ja vuorotellen ponit kävivät luonani katsomassa mitä teen. Vaikka oli hirveän kuuma, päätin, että Nenny saisi kohdata edes vähän liikuntaa, niinpä hain riimunvarren.

Napsautin narun kiinni Nennyn päitsiin ja pujahdimme portista ulos. En vienyt ponia harjattavaksi, koska se ei ollut liian likainen pelkkään talutukseen. Lähdimme lompsimaan hitaasti kohti metsää, Nennyn pysähtyessä välillä haukkaamaan ruohoa.

Palasimme noin puolentunnin päästä takaisin tallille ja vein ponin takaisin tarhaan. Taputtelin tammaa ja kaivoin toisella kädellä kännykkää taskustani. "EIKÄ! Sori Nenny, pakko juosta, et ehin bussiin. Mä tuun kattoo sua taas kun ehdin!", sanoin ja lähdin pinkomaan pysäkille.

Pystyin mainiosti kuvittelemaan helteen ja kuumuuden, joka sinulle tuli siivotessasi Nennyn karsinaa, tosin hyvinhän siinä kunto kasvaa. Tamma varmasti nautti päästessään kunnon kävelylenkille ja syömään siinä samassa - ainakin minä olisin nauttinut. Mukava ja kesäinen tarina, tästä TK siulle - Pipsa

[ralla]

sori, etten oo hoitanu mut on ollu kaikenlaista. pistän nyt oman tallin pois, tai ainakin tauolle ja yritän käydä hoitamassa Nennyä mahdollisimman usein. yritän väsätä hoidon tänään illalla.

Juu, meille käy vallan hyvin että hoitaa vaikka vain kerran kuukaudessa (: Kuten sanottu, ei se määrä vaan se laatu - Pipsa

[ralla]

Joo. Paintti on kaveri :D Onhan mulla muitakin ohjelmia, mutta tolla on kiva tehä alut ja sit olinkin tyytyväinen lineen, joten en jaksan alkaa värittelemään paremmalla ohjelmalla, kun pelkäsin et menee pieleen ^^ Sillai kun tahtoo aina mennä, kun on vähänki tyytyväinen töihini. Sit jätin sen tollaseks raakileeks :D

//ehkä se kuvakin olis kiva X) enkä näköjään saanukkaan sitä. lisään kuvablogiin ja linkkaan sit :>

// tässä: kuvablogi.com/nayta/iso/img2716679.jpg

Hienoa jälkeä oot saanu aikaan paintilla, suloinen kuva! - Pipsa

[ralla]

//en eilen saanut lisäiltyä tätä tänne. kirjoitin siis aluksi koneelle tiedostona.//

31.7.2010 Jekkuilua.
Sammutin skootterini ja piilotin sen aitan nurkalle. Piha oli aution näköinen. Tänään oli tarkoitus hakea ponit takaisin töihin. Nappasin Nennyn riimuvarren mukaan ja lähdin kävelemään tallia kohden. En viettänyt aikaa tallissa yhtä paljon kuin jotkut. Olihan Nennyn karsina aitalla. Löntystelin ihanan viileässä tallissa toimistoa kohti. Ovi oli raollaan joten ei tarvinnut muuta kuin luikerrella sisään. Sohvalla istui liuta hoitajia.
-Terve, sanoin tuskallisesti pyyhkäisten hikeä otsalta.
Sanoin vastaukseksi käden nostoja ja nyökkäyksiä. Melkein heti perässäni tuli ovesta sisään Erika. Tämä moikkasi kaikkia ja heitti reppunsa nurkkaan. Lysähdimme istumaan seinää vasten hetkeksi.
-Noniin tytöt, lähdetäänpäs hakemaan poneja laitumelta, Elli sanoi yhtäkkiä ja nousi pöydän äärestä.

Lähdin kiireellä satulahuoneesta suljettuani kaappiini avaimet, ja muut ylimääräiset tavarat. Kipaisin äkkiä muun porukan kiinni, joka tallusti kohti laitumia.

Laitumilla alkoi pyydystäminen. Ponit eivät olisi hallunneet millään lähteä syömästä. Oli varmasti huvittavan näköistä, kun tyttölauma jahtasi kahdella laitumella poneja hikihatussa.
-NENNY! Parahdin ja istahdin läkähtyneenä maahaan, kun muut olivat jo saaneet hoidokkinsa kiinni. Onnekseni tamma lähti tulemaan minua kohti. Ehdin jo huokaista kun poni tekikin uukkarin edessäni ja lähti ilkikurisesti laukkaamaan toiseen suuntaan, taakseen vilkaisten.
-Menkää te jo edeltä tallille, sanoin muille. -Tulen kun saan Nennyn kiinni.
-Soita jos tamma ei antaudukkaan, joku tytöistä sanoi.
Nyökkäsin hymyillen ja käännyin luomaan murhaavan katseen Nennyyn.

N.15minuutin päästä olin jo matkalla taluttamassa Nennyä tallille. En ollut kuitenkaan vielä selvinnyt helpolla. Äkkiä Nenny "säikähti" jotain ja hyppäsi reitiltä kapealle kinttupolulle. Loikin riimunvarren päässä, toisessapäässä olevan ponin viemänä. Yritin saada tamman turhaan pysähtymään. Lopulta Nenny väsähti ja pysähtyi. En tiennyt minne se oli vetänyt meidät.
-Ei oo totta Nenny! Ootko sä nyt saanu tarpeeksi jekkuiltua tällepäivälle? Kysyin ponilta, joka katsoi maahan vähän syyllisen näköisenä. Ähkäisin ja taputin tamman kaulaa. Ei auttanut muu kuin lähteä takaisin päin.

Harhailimme metsässä jonkin aikaa. En kehdannut soittaa tallille, että olimme eksyneet. Silloin tajusin, että poninhan kuuluisi osata takaisin kotiin, kunhan päästäisin sen vapaaksi. En kuitenkaan päästänyt Nennyä vapaaksi, vaan annoin sille tilaa ohjata meidät takaisin tallille.

Saavuimme vihdoin tallille. Kiitos Nennyn. Se korvasi tekemänsä temput, pelastamalla meidät.
Vein shettiksen aittaan, jossa Bjalla odottikin kaveriaansa jo. Issikka rouskutteli kauroja, joten ajattelin hakea vähän Nennyllekkin. Lähdin rehulaa kohti, mutta törmäsin pihalla Pipsaan.
-Siinähän sä oletkin! Elli kertoi, että Nenny taas vähän temppuili. Ehdittiin pelästyä, että ootte eksyny.
-Noo, kyllähän me vähän ehkä polulta poikettiin, mutta ei mitään vakavaa, vastasin kierrellen punaisia hiuksiani sormien ympärille.
-No hyvä, voit varmaan hakea hoidokillesi vähän kauroja, muut ovat saaneetkin jo.
-Joo, oon just menossa, nyökkäsin, vaikkei mielestäni pikku pullaseni olisi tarvinnut enempää mahaa.

Kaadoin kaurat ponin ruokakuppiin ja palautin ämpärin paikalleen. Kävin odotellessa hakemassa talikon ja kottikärryt. Palasin aitalle, jossa Nenny olikin jo vetänyt kaurat nassuunsa. Hymähdin poni pärskähtäessään päälleni. Se ei ollut mitään, tämän päiväiselle. Näin Annin ja Janen olevan tarhassa, varmaankin karsinoiden siivouksen ajaksi. Vein Nennynkin sinne, jotta voisin siivosa sen kotinsa puhtaaksi rauhassa. Näin pihalla Erikaa, joka sanoi myös vievänsä Bjallan tarhaan, ettei se joudu olemaan yksin.

Hain siivottuun karsinaan, vielä puhtaita puruja ja palautin tavarat paikoilleen. Hain Nennyn vielä tarhasta, mutten vienytkään sitä karsinaan. Talutin ponin harjauspuomille ja kävin hakemassa harjat sekä suitset. Harjasin Nennyn ja laitoin suitset tamman päähän. Sitä ei selvästikään huvittanut lähteä liikutukseen. Silloin muistin unohtaneeni kypärän kaappiini. Laitoin päitset suitsien päälle ja solmin ohjien päät etteivät ne tippuisi ponin kaulalta jalkoihin. Juoksin tallin ovelle ja sieltä tallustelin satulahuoneeseen, jossa muutamat hoitajat kiillottivat varusteitaan.
-Kypärä unohtui, hymähdin avaten kaappiani. Tartuin kypärään ja suljin lukon.

"NAPS!" kypärän solki napsahti kiinni. Tarrasin ponin ohjiin ja nousin helposti selkään. Suunnistin pitkin ohjin kentälle. Oli alkanut tuulemaan kevyesti, joten pystyin ratsastamaan vähän. Kiertelin uraa pitkin ohjin. Nenny löntysteli rauhallisesti, joskus katse terävänä löytäessään jotain hauskaa katseltavaa. Joku oli unohtanut puomeja kentälle, joten päätin hyödyntää tilannetta. Kokosin ohjat ja kannustin Nennyn hiukan töksähtelevään raviin. Lämmittelin volttien ja muiden taivutusten avulla ponia. Lopulta menimme puomeja ravissa ja laukassa. Pystyinhän helposti säätelemään väliä, koska ponin selkään oli helppo päästä takaisin.

Otin varusteet Nennyltä pois ja vein ne satulahuoneeseen. Paijailin vielä hetken tammaa ja vein sen takaisin aittaan Bjallan seuraksi.

-Miten tallilla meni? Isäni kysyi.
-No comments.

Heh, osaan hyvin kuvitella kuinka vaikeaa Nennyn metsästys oli : D. Onneksi löysitte takaisin tallille ehjin nahoin, eikä kumpikaan satuttanut itseään. Tosiaan, joskus tuo ponin pieni koko on selvästi eduksikin : D. Kokonaisuudessaan oikein mukavaa luettavaa, hoito jonka jaksoi hyvin lukea alusta loppuun. Ehdottomasti tästäkin TK. - Pipsa